Kroatia – Dalmatian rannikko nähtävyydet

Syntyperältään ja kielellisesti kroatialaiset kuuluvat etelä-slaavilaisiin kansoihin, mutta maantieteellisen sijaintinsa ansiosta he ovat kuuluneet latinan kielen vaikutuspiiriin. Maa on ollut kroaattien asuttama 700-luvulta lähtien, kun etelä-slaavit valloittivat Balkanin niemimaan.

Kroatia oli vuosisatoja eräänlaisena Euroopan teiden risteyskohtana, minkä ansiosta sen omaa kulttuuria on ollut vaikea havaita. Kansa ja maa ovat joutuneet useiden kulttuurien vaikutuspiiriin. Venetsian, Itävallan, Unkarin, Rooman, Bysantin ja myös Ranskan vaikutusten jäljet näkyvät erityisesti arkkitehtuurissa, mutta myös taiteessa, kielessä ja jopa aivan arkisessa ruoanlaitossa. Pitkin Adrianmeren rannikkoa on miellyttävä Välimeren ilmasto, joka sisältää paljon aurinkoisia päiviä. Vuorovesien vaihtelut ovat suhteellisen pieniä. Kroatian virallinen valuutta on kuna.

Dalmatia on historiallinen alue Kroatiassa, Adrianmeren rannikolla. Se on saanut nimensä alueella ennen ajanlaskun alkua asuneesta dalmaattien kansasta. Alueen nimi on säilynyt dalmatiankoiran nimessä, rotu on kroatiasta kotoisin.

 

SPLIT NÄHTÄVYYDET

Adrianmeren rannalla sijaitseva Split on Kroatian rannikon helmi ja sen suurin kaupunki (n. 212 000 asukasta).

Muurin ympäröimän sokkeloinen vanhankaupunki  ja Diocletianuksen palatsialue ovat tärkeimmät nähtävyydet. Splitissä yhdistyvät aito kroatialainen elämänmeno ja välimerellisen rento tunnelma.

Grad-vanhakaupungin vanhin osa on Diocletianuksen palatsi, jonka eläkkeelle jäänyt Rooman valtakunnan keisari Diocletianus rakennutti itselleen vuoden 300 tienoilla. Palatsin yhteydessä on egyptiläisiä veistoksia 3 500 vuoden takaa, ja siihen on tehty lisäyksiä vuosisatojen aikana. Diocletianuksen kuoleman jälkeen palatsialue rappeutui ja sinne muutti asumaan sekalaista väestöä pakoon muurien takana väijyvää kavalaa Dalmatiaa, ja vasta skottilaisen arkkitehdin Robert Adamin löydökset vuodesta 1757 eteenpäin ovat tuoneet tämän palatsin suuren maailman tietoisuuteen. Se on Unescon maailmanperintökohde.

Pohjapiirrokseltaan noin 30 000 m ² suuruinen palatsi suorakulmainen (n. 215 x 180 m). Palatsissa on vahva seinät ja neliön muotoiset tornit. Sisätilat jakaantuvat poikittain (decumanus) ja pitkittäin (cardo) suunnilleen yhtä suuriin osiin. Suurimmaksi osaksi palatsia voi ihailla ilmaiseksi, mutta esimerkiksi näkemisen arvoiseen kellarikerrokseen, kaupungin museoon ja katedraalin torniin päästäkseen on maksettava muutaman euron suuruinen pääsymaksu.

Diocletianuksen palatsiin saavutaan upeiden porttien kautta, joista niin sanottu Pronssiportti on Riva-rantabulevardille (Obala hrvatskog naradnog preporoda) päin,

ja siltä kohti niin sanottua Peristil-aukiota johtava

podrum-kellari on nykyisin matkamuistomyyjien valtaama tila. Täällä onkin mukava ostaa tuliaisia ja jatkaa kohti palatsialueen keskusaukiota, jonka laidalla sijaitsee katolilainen Katedrala Svetog Duje -kirkko.

Katedraali rakennettiin alunperin keisari Diocletianuksen mausoleomiksi vuonna 313, ja se muutettiin kirkoksi 600-luvulla ja keisarin sakrofagi postettiin sieltä. Katedraalia pidetään maailman vanhimpana katolaisena kirkkona.

Paikallisen mestarin Andrija Buvina vuonna 1214 kirkon tummaan kastanjapuuoveen  veistämät 28 koristeltua kohtausta Kristuksen  elämästä on hyvin kaunis. Katedraali on kahdeksankulmainen ja siinä on  katettu peripteros. 24 marmoripylvästä kannattavat korinttilainen kapiteelia.

 

Barokkilainen pääalttari valmistui 1687-89. Sen molemminpuolin sijaitsevat 1400-luvulta lähtöisin olevat  koristellut alttarit on pyhitetty Pyhälle Domniukselle ja Pyhälle Anastiukselle. 1200-1550 rakennettu 60 m korkea kellotorni on sekoitus romaanilaista ja goottista rakennustyyliä. Nykyinen kellotorni on vuosien 1890-1908 restauroinnin tulos. Pientä maksua vastaan pääset ylös torniin kiipeämällä 200 porrasta ja allasi levittäytyy kaunis Splitin kaupunki.

Sakariston aarrekammiossa säilytetään Pyhän Domniuksen pyhäinjäännöstä, Pyhän Marian romaaniaikasta kuvaa 1200-luvulta, arvokkaita messupukuja ja kultasepän töitä sekä 600-luvulta olevaa evankeliumia (Splitin vanhinta). Katedraalin edustaa vartioi 3500 vanha alkuperäinen egyptiläinen sphinxi.

Alueella ollessa tulee käveltyä pieniä tunnelmallisia kujia pitkin kohti niin sanottua Kultaista porttia,

joka vie mahtavan kokoiselle Grgur Ninski -patsaalle, joka on kaupungin suuren taiteilijan Ivan Mestrovicin työ vuodelta 1929. Palatsin muurien ulkopuolella on laaja torialue, jossa kannattaa pistäytyä. Alueella myydään lähes kaikkea vaatteista ja kengistä aina toinen toistaan houkuttelevampiin hedelmiin ja vihanneksiin.

Grad-vanhankaupungin pääkatu Marmontova alkaa Riva-bulevardilta ja vie aina Kroatian kansallisteatterille asti. Tämä kävelykatu on keskustan pääshoppailukatu.

Jos Marmontovaa lähtee kulkemaan rannalta poispäin, on vasemmalla puolella Splitin keskustan mielenkiintoisimpia paikkoja, kauppahalli, jonka suojissa myydään paikallisista vesistä saatuja mereneläviä. Se on aamuisin eläväinen paikka tarkkailla perinteistä paikallista kaupankäyntiä.

Marmontovan pohjoispäässä on Trg Gaje Bulata -aukio, jolta lähtevät Splitin kaupunkijuna-ajelut ja joka on vanhan ydinkeskustan monipuolisin aukio. Aukion laidalla on myös Franjevacki Samostan -luostari, jonka alttaritaulu on kuuluisa ekspressionistinen maalaus. Myös keskustan suurin tavaratalo on aukion laidalla.

 

Rannan puoleisessa päässä Trg republike –aukion edustalla onkin Rivan paras tunnelma, ja täällä käyvät lähiseuduilta maaliskuusta marraskuuhun kaikki iltaisin kävelemässä ja istahtamassa drinkille jollekin tienoon kymmenistä terasseista.

Paikallisten lempipaikka koko kaupungissa on Marjanin suuri niemimaa, joka on upea ulkoilu- ja rentoutumismaasto aivan kaupungin keskustan vieressä. Sinne on helppo kävellä Trg republike -aukion tuntumasta Senjska-katua pitkin ylös kukkuloille, joiden ensimmäinen etappi on Vidilica-kahvila. Sen terassilta on hienot näkymät ympäri Splitiä.

Eläintarha ja kasvitieteellinen puutarha löytyvät myös Marjanin niemimaalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kroatian arkeologisten monumentien museo (Muzej hrvatskih arheoloških spomenika= MHAS) perustettiin Kniniin vuonna 1893. Maailmansodan jälkeen se siirrettiin Splitiin ja vuodesta 1976 lähtien se on ollut nykyisessä rakennuksessa. Museossa on runsas kokoelma varhaisen keskiajan kivimonumentteja ja kokoelmat aseita, työkaluja, koruja, kolikoita ja esineitä jokapäiväiseen käyttöön. Erityisen tärkeitä ovat epigrafiset monumentit 800-1100-luvuilta, joista  löytyy Kroatian kuninkaiden ja merkittävien henkilöiden kaiverretut nimet. Nämä edustavat harvinaisen rikkaita 'kivisiä arkistoja', jotka ovat  harvinaisia nykyajan Euroopassa. Säilyneet kivimonumentit ovat enimmäkseen  alttarin osiota ja muita huonekaluja esiromaanisen ajan Kroatian kirkoista.

Kaupunginmuseosta löytyy hyödyllistä tietoa Dalmatian alueesta, sen kulttuurista, tavoista ja perinteistä. Merimuseon edessä seisoo suuri laiva. Kauniin taiteen museo perustettiin 1931 ja sieltä esitellään kotimaista kroatilaista taidetta. Käynti luonnonmuseossa kannattaa; sieltä löytyy tyypillistä alueen kasvistoa ja eläimistöä.

Ivan Mestrovi-galleria (Galerija Mestrovi ) on taidemuseo, josta löytyy taiteilijan merkittävimpä töitä – pronssi-, marmori- ja puuveistoksia, piirrustuksia, suunnittelutöitä, huonekaluja ja arkkitehtuuria - ja rakennus on jo itsessään taideteos ja hänen itsensä suunnittelema.

 

TROGIR NÄHTÄVYYDET

Euroopan vanhimman kaupungin -  Trogirin (Tragurion)  - perustivat kreikkalaiset 200-luvulla e. Kr. ja näkymä kaupungissa on keskiaikainen (n. 11 000 asukasta). Slaavien vaelluksen aikana tuhotun Salonan kaupungin asukkaat pakenivat Trogiriin. Vuonna 1123 saraseenit valloittivat ja tuhosivat Trogirin lähes täydellisesti. Kaupunki kuitenkin toipui nopeasti, ja eli voimakasta taloudellisen vaurauden kautta 1100- ja 1200-luvulla. Trogirilla on mielenkiintoinen jatkuvan kaupunkimaisen asutuksen historia 2300 vuoden ajalta. Sen monipuolinen kulttuuri kehittyi kreikkalaisten, roomalaisten ja venetsialaisten vaikutuksesta.

Trogir  kuuluu UNESCON maailmanperintölistalle ja sieltä löytyy upeita historiallisia rakennuksia ja vanha kaupunki. Kaupungin muurein ympäröity keski-aikainen keskusta on koko Keski-Euroopan parhaiten säilynyt ja käsittää linnan sekä asumusten ja palatsien sarjan romaaniselta, goottilaiselta, renessanssin ja barokin aikakausilta.

Kaupunginmuurista  on jäljellä enää raunioita 1200- ja 1400-luvulta. Vielä 1800-luvullla muuri oli käytössä, mutta sen jälkeen se osaksi hajotettiin.

Maaportti sijaitsee vanhan kaupungin pohjoisosassa. Sitä koristaa kaupunginpatruunan ja arkkipiispan Ivan Ursinin patsas, joka edustaa myöhäsirenaissanssia.

Meriportti on Trogirin „uusin portti“ vuodelta 1593. Vieressä sijaitsi loggia, josta matkalaiset hakivat suojaa,  kun kaupunginportit sulkeutuivat. Nykyään kaikki portit ovat 24 h auki.

Tornikello (Gradskog sata tai Crkva Sveti Sebastijana) on kaupunginloggian vieressä sijaitseva Pyhän Sebastianin kunniaksi rakennettu torni. Tornin alta löytyy Sveti Marija-kappelin rauniot.

Johannes Paul II-aukio (Trg Ivana Pavla II) on aivan vanhan kaupungin sydämessä. Tornikellon vasemmalla puolella sijaitsee raatihuone 1400-luvulta.

Aukion eteläpuollella on kaupunginloggia, joka keskiajalla toimi oikeustalona. Siksi ulkojulkisivussa lukee „oikeus“. Tämän takia muuriin kiinnitetyt kettingit, joissa tuomitut roikkuivat, antavat julman kuvan keskajan oikeussysteemistä. Loggia eli pylväskäytävä tai pilarikäytävä on arkkitehtoninen elementti, joka on peräisin renessanssin aikaisesta Italian rakennustaiteesta. Se on vähintään yhdeltä sivultaan avoin rakennelma, jonka kattoa kannattelevat pylväät.

Länsipuolella sijaitseva Cipiko-palatsi jakaantuu sen läpi kulkevan kadun molemmin puolin goottilaiseen ja renaissancelaiseen osaan, mikä vahvistaa sen kauneutta.

 

 

Aukion pohjoispuolelta löytyy Trogirin  Pyhän Laurentiuksen  katedraali. Se on Trogirin merkittävin rakennus,  jonka läntinen portti on kroaattiarkkitehti Radovanin taidonnäyte, ja joka on koko Kroatian merkittävin romaanis-goottilaisen aikakauden rakennus. Sveti Lovro –katedraalia rakennettiin 1123-1598 viiden vuosisadan aikana. Se sai vaikutteita eri rakennustyyleistä, jotka silti antavat harmoonisen yhteisvaikutelman. Tällä paikalla sijaitsi antiikin aikana jumalatar Heran temppeli ja sen vieressä agora ajalta, joilloin Trogir oli vielä kreikkalainen siirtokunta. Katedraali on kolmilaivainen romaaninen basilika, jossa on kolme puolikuun muotoista holvikaarta.

Suuri alttari on katettu kaunis baldakiini. Kellotornin rakentaminen kesti melkein kaksi vuosisataa.

Katedraalin sisääntuloportaalista löytyy latinankielistä tekstiä ja kohtauksia Uudesta Testamentista ja sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä keskiaikaisista portaaleista itäisessä Adriassa.

Pyhän Johanneksen kappeli (Kapela sv Ivana) on yksi Euroopn kaunempia renesanssimuistomerkkejä. Se sijaitsee katedraalin pohjoisseinässä. Kasettikatossa on 26 osiota, joissa jokaisessa on kivestä veistetty enkelihahmo (serafi).

Rantapromenaadilla sijaitseva benediktiiniluostari perustettiin 1064. Suuri laajennus tapahtui 1500-luvulla. Jäljellä on vain Sveti Ivan Krstitelj –kirkko 1200-luvulta, joka muistuttaa nunnien hengellisestä elämästä.

Pieni Pyhän Barbaran kirkko (Sveti Barbara) on luultavasti kaupungin vanhin kirkko. Se rakennettiin 900-luvulla. Muutama osa on jopa antiikin aikainen, sillä tällä paikalla sijaitsi aikoinaan roomalainen temppeli, jonka alkuperäispilarit integroitiin kirkkorakennukseen. 

 

 

Kamerlengon linnoitus (Kula Kamerlengo) rakennettiin 1420-37 kaupungin suojaksi merihyökkäystä vastaan.

Markuksen torni (Sveti Marko) on Trogirin koilliskulmassa sijaitseva puolustustorni venetsialaisten hallituskaudelta. Sieltä on mahtavat näköalat kaupungin ja meren-lahden yli.

 

ŠIBENIK NÄHTÄVYYDET

Šibenik tiedetään mainitun ensi kerran vuonna 1066 kuningas Petar Krešimir IV:n määräyksessä. Sen asukasluku on n. 47 000. Šibenik sai kaupunginoikeudet vuonna 1298. Sibenikin Vanhakaupunki on kuin tehty  leppoisaan kaupungilla kiertelyyn ja tunnelmallisiin hetkiin katukahviloissa.

Pyhän Jaakobin katedraali (Katedrala svetog Jakova) on Kroatian katolisen kirkon katedraali. Katedraali lisättiin UNESCON  maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. Goottilaistyylisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin 1431. 1441 katedraalia laajennettiin  lisäämällä sivulaiva ja apsis sekä lukuisia kivisiä veistoskoristeita. Vuoteen 1505 mennessä katedraali viimeisteltiin renessanssityylisenä (kupolin, pyhimysten veistokset, katto  ja julkisivun yläosan). Katedraali vihittiin käyttöön 1555. Kirkon kupoli vaurioitui pahoin 1991, kun serbialaiset joukot pommittivat Šibenikia. 

Sv. Mihovil-linnoitus on Sibenikin vanhin linnoitus, ensimmäinen maininta on 1000-luvulta. Se rakennettiin 60 metrin korkeuteen Krka-joen juoksulle kaupungin ylle sen puolustamiseksi. Nykyinen kunto on 1700-luvulta. Linnoituksen neljä tornia ovat 1400- ja 1500-luvuilta.

Subicevacin linnoitus Sibenikin itäosassa oli aikoinaan kaupungin tärkeimpiä puolustusrakennuksia. 1600-luvulla rakennettu linnoitus on tähden muotoinen.

Pohjoispuolella, 115 metrin kukkulalla,  sijaitsee 1500-luvulla rakennettu Sv. Ivanin linnoitus.

Sv. Nikolan linnoitus Sibenikin satamassa on ainoa neljästä linnoituksesta, joka rakennettiin merelle.

Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä kaupungissa ovat: Pyhän Laurentiuksen luostarin puutarhat, kaupungin monet kirkot ja luostarit, Kaupunginmuseo, Pyhän Lucen luostarin kokoelmat, Pyhän Barbaran Kirkkomuseo, eläintarha/akvaario sekä kaupungin lukuisat galleriat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Krka luonnonpuisto

Vain 12 km päässä Sibenikista on Krkan luonnonpuisto,  jossa ihania vesi-putouksia ympäröi kaunis luonto. Vesi syöksyy 45 m 17 luonnonesteen yli.

Alueella voi seurata kirkasta  Krka-joen juoksua kanjoneja pitkin sekä ihailla 7 vesiputouksen voimaa (Bilusica Buk, Brljan, Manojlovac, Rosnjak, Miljacka slap, Roski slap und Skradinski Buk) sekä

patikoida niiden välissä kulkevilla poluilla.

Pitkin jokea ja vesiputouksien yläpuolelle sijoittuvat vesimyllyt, ja kanjonien yläpuolella on linnoitusten raunioita sekä maalauksellinen Čikola-joki. Parhaiten säilynyt linnoitus on Kljucica kaupungin Skradin lähellä. Se toimi keskiajalla strategisesti tärkeänä puolustusalueena. Rauniolta on mainiot näköalat joelle.

Kansallispuiston etnograafinen museo sijaitsee entisessä myllyssä Roski slapissa.

Ozidana pecina –luolan pituus on 59 m, leveys 5-7 m ja korkeus noin 2,5 m. Takaosan kaksi ”savupiippua” nousevat 8-10 m korkeuteen. Se sijaitsee Krka-joen oikealla rannalla vesiputous Roski slapin yläpuolella, rotkon korkeimmalla kohdalla  220 metrin korkeudessa, keskellä 20 m korkeaa pystysuoraa kallion seinämää. Luolasta löydettiin suuri määrä keramiikka-fragmentteja, jotka todistavat ihmisten läsnäolosta luolassa jo varhaisessa kivikaudelta (noin 5000 e.Kr.).

Visovac-järven keskellä sijaitsee pieni saari - St. Archangel -  ja saaren idyllisen puistotien päädyssä löytyy bysanttilaiseen tyyliin rakennettu  fransiskaaniluostari, jolla on pitkä historia.

Burnum oli roomalainen sotilaallinen leiri n. 100-luvulta ja sen jäännökset sijaitsevat Ivoševcin kylässä noin 19 km päässä Knin suuntaan Kistanjista. Arkeologinen kohde koostuu kahdesta sijainnista. Kninia kohti Zadarista tien varrella vasemmalla puolella on kaksi kaarta, luultavasti Portica principia roomalaisessa  sotilasleirissä. Principia oli Rooman armeijan komentokeskus - hallinnollinen ja uskonnollinen keskus. Toinen sijainti sisältää amfiteatterin ensimmäiseltä vuosisadalta tai keisari Vespasianuksen hallituskaudelta.

 

BRAČIN SAARI NÄHTÄVYYDET

Brač on Makarskan Rivieran edustan saariston suurin saari (n. 396 km²). Siellä on rantoja, vaelluspolkuja, tuoksuvia pinjametsiä, vuoria upeine näköaloineen sekä idyllisiä rantakyliä. Maisema on maalaismaista pinjametsien peittämine vuorineen sekä viini- ja oliiviviljelmineen. Saarella on noin 13.000 asukasta, joista yli 3.000 asuu saaren suurimmassa kaupungissa, Supetarissa.  Lautalla sinne pääsee Splitistä n. 50 min. Saaren pienin kylä on Novo Selo, jossa on 12 asukasta. Saaren korkein vuori on 778 m korkea Vidova Gora. Se on myös koko Kroatian saariston korkein huippu.

Saari koostuu kalkkikivestä, joka syntyi 100 miljoonaa vuotta sitten liitukauden aikana, mutta vasta holoseeni-kauden aikana se muuttui saareksi. Hieman marmoria muistuttavaa valkoista kalkkikiveä käytetään kaikkialla, niin rakennuksissa kuin kivetyksissä Kuuluisia esimerkkejä ovat mm. USAn Valkonen Talo, Budapestin parlamenttirakennus, Wienin parlamentti ja uusi hovilinna, Sibenikin ja Trogirin katedraalit sekä Diocletiaksen palatsi Splitissä.

Kultainen sarvi ranta (Zlatni rat) Bolin kaupungissa on sarven muotoinen. Se ulottuu satoja metrejä saarelta mereen ja koostuu pienistä pyöreistä pikkukivistä, jotka pikkuhiljaa liikkuvat virtauksen mukana. Sen vuoksi rannan muoto muuttuu niin että “sarven” pää näyttää vuorotellen eri  suuntaan. Tämä vaikutus johtuu eri virtauksista erikorkuisilla vesi-tasoilla. Bolin sataman lähellä on vilkas keskusta, jossa on aitoja ravintoloita ja kivoja baareja. Hieno rantakatu kulkee useita kilometrejä pinjapuiden katveessa Zlatni Ratista ohi keskustan ja aina vanhalle dominikaaniluostarille asti.

Saaren eteläpuolella, Bolista länteen, Murvican kylän yläpuolella (n. puolen tunnin patikointi melko jyrkkää polkua) on lohikäärmeen luola (Drakonjina Spilja), jossa voit ihastella kallioon louhittuja reliefejä (lohikäärmeitä ja muita myyttisiä olentoja), joilla on suuri taiteellinen arvo. Se on 5,7 m pitkä, 2,5 m korkea ja leikkaa 80 cm syvälle kallioon ja sen ikää ei tiedetä. Ensimmäisessä huoneessa on pieni kirkko ja alttari, joka on veistetty kallioon. Luostarin munkkien asuntojen rauniot 1400-luvulta löytyvät Dračeva lukan puokamasta läheltä Murvican kylää.

Monet arkeologiset löydöt ja monumentit todistavat Bolin rikasta historiaa, joka juontaa juurensa jopa muinaisiin Rooman valtakauden aikoihin. Hautakiviä ja -reliefejä, varhais-kristillinen sakrofagi, esiromaaninen Pyhän Johanneksen kirkko ja Tudor 1000-luvulta, piispan asuinpaikka 1100-luvulta,  Pyhän Armollisen Neitsyt Marian kirkko 1400-luvulta,  goottilainen kesäasunto 1400-luvulta, renesanssinen barokkipalatsi, jossa on Kroatian nykytaiteen arvokas galleria Branislav Deskovic 1600-luvulta ja paikallinen Pyhän Karmelin Neitsyt Marian kirkko 1700-luvulta.

Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että jo kivikaudella Bračissa oli yhdyskuntia – Kopačinan luolassa Supetar ja Donji Humacin välissä. Saaren sisäosissa on säilynyt  lukuisia kappeleita varhaiskeskiajalta. Parhaiten löydettävissä ovat esikristillinen uskontokeskus Povlja, jossa seurakunnan kirkon vierestä löytyy suuren basilikan rauniot 500-luvulta, Jadro-kirkko (500-luvulla) Splitskan ja Skripin välisellä tiellä sekä varhaiskristillisen mosaiikit Supetarin seurakuntakirkon pohjoispuolella.

Postira on pieni kylä saaren pohjoispuolella. 50 viime vuoden aikana siellä on tehty merkittäviä arkeologisia löytöjä, mm. kolmilaivainen varhaisen kristillisen kirkon sakaristin rauniot, joka on peräisin 500-luvun jälkimmäiseltä puolikkalta ja sitä käytettiin vielä 600-luvulla . Näkemisen arvoisia ovat myös Lazarićin linna, Pyhän Ivan Kastajan kirkko (rakennettu 1500-luvun puolivälissä) , Mirje (varhaisen kristillisen luostarin rauniot, joka oli omistettu Pyhälle Tapanille) sekä merestä löydetty antiikin satama.

 

HVARIN SAARI NÄHTÄVYYDET

Saari on noin 80 km pitkä ja sen itäisin kohta on vain 6 km päässä mantereesta.  Saaren etelärannikon edustalla on lukuisia pienempiä saaria. Hvarin ensimmäiset asukkaat olivat neoliittisiä ihmisiä, jotka todennäköisesti perustivat kauppayhteydet Hvarin ja Välimeren itärantojen välille. Hvarin kulttuuri kukoisti välillä 3500–2500 e.Kr. Autolautta kulkuu Splitistä Stari Gradiin tai Drvenikistä (Makarskasta etelään) Sucurajiin. Katamaraanilla pääsee Split - Jelsa und Split – Hvar välillä.

Hvar on myös kaupunki samannimisellä Hvarin saarella. Kaupungissa asuu n. 3.500 asukasta. Kaupungilla on 700 vuotta vanhat muurit ja siellä sijaitsee vanhin kunnallinen Euroopan teatteri, joka avattiin vuonna 1612. Kaupungissa on monia gallerioita, museoita ja näyttelyitä. Hvarin eloisan satamakaupungin rakennukset ja korttelit henkivät keskiaikaista tunnelmaa. Pikkuliikkeistä voi tehdä edullisia löytöjä. Myös St. Stephenin katedraali, joka rakennettiin 500-luvun peräisin olevan kirkon päälle, on näkemisen arvoinen. Nykyinen ulkoasu on 1500-1600-luvuilta. Asevarasto rakennettiin 1200-luvulla.

Ennen purjehtijat hakivat suojaa franziskaani-luostarista, joka on 1400-luvun perimää. Siellä säilytetään saaren vanhinta muinaisjäämää, joka koostuu vanhoista maalauksista, kirjoituksista ja kolikoista. Luostarin sypressin iäksi arvioidaan yli 400 vuotta. Entisestä kuvernöörin palatsista on enää kellotorni ja kaupungin loggia 1400-luvulta jäljellä. Hektorović-palatsi on yksi kauneimpia myöhäisgoottilaisia rakennuksia. Rakennustyöt alkoivat 1463, eikä niitä koskaan saatu päätökseen.

Parhaimmat näköalat tarjoaa Spanjolan linnoitus kaupungin yllä. Se rakennettiin 1500-luvulla. Hvarin ympäristö soveltuu hyvin sukellukseen ja snorklaukseen.

Punaiset kalliot  (Crvene stijene) ovat luonnon oma ilmiö, jossa pystysuorat kalkkikivi-seinämät päätyvät mereen ja loistavat punertavana. Ne sijaitsevat Hvarin saaren poukamien  Dubovica ja Pišćena jälkeen.

Luola Sveta Nedjelja sijaitsee saman nimisen pienen kylän yläpuolella. Se on mitoiltaan suuri ja sisältä vaikuttava. Esihistoriallisella ajalla se toimi turvapaikkana ja siellä tomitettiin  rituaaleja. 1500-luvulla sinne rakennettiin pieni hermitage (tila), jonka jäljet ovat edelleen merkittäviä.  Luola on helppokäyntinen vierailijoille.  Kylä on kuuluisa myös saaren parhaasta punaviinistä (Plavac mali).

Markova Spilja-luola sijaitsee saaren läntisimmässä osassa – Pelegrin alueella. Tutkimukset ovat osoittaneet, että Hvarin saarella oli ihmisasutusta jo 7000 vuotta sitten.

Stari Grad (”Vanha Kaupunki”) on Kroatian vanhin kaupunki vuodelta 384 e.Kr. Kreikkalaiset rakensivat kaupunkinsa ympärille muurin. Samalla he jakoivat läheisen tasangon maanviljelystä varten suorakulmion muotoisiin maapalstoihin.

Jelsan pohjoisrannikolla sijaitsevaan kylään on Hvarista vain noin puolen tunnin ajomatka. Kylä on kiemurtelevine, sypressien reunustamine kujineen satumaisen kaunis. Nähtävyyksiä ovat mm. Perivoj vuodelta 1870. Pyhän Marian linnakirkko rakennettiin 1331, sitä laajennettiin 1535. Nykyään siinä on 4 kappelia. Kylän kaunein paikka on Pyhän Ivanin aukio ja siellä sijaitseva kahdeksankulmainen kappeli renesanssi-barokki ajan murroksesta (1500-luvulta).

Antiikkikaupungista Civitas Vetus Ielsae on jäljellä enää osa kaupunginmuuria ja hautausmaa paikalla, jossa entisestä augustiiniluostarista (1605-1787) kertoo vain luostarin kirkko ja sen torni vuodelta 1605. Kaupunginmuuri oli 172 m pitkä ja 1,30 m leveä. Nykyiset muurin osat ovat 2,5-3,00 m korkeita ja tarjosivat aukkoja, jossa vahdit saivat säältä suojan. Pjaca on kroatialaisen kansallistunteen jälleensyntymisen aukio Jelsan keskustassa. Aukion länsireunalla sijaitsee vesilähdeSlatina – jo antiikin ajoilta. Vuonna 1970 Hvirin keskushallinto laittoi näytille 20 kiviesinettä antiikin- ja keskiajalta – ns. Lapidariumin. Erityisen kiinnostavia ovat roomalaisaikainen hautakivi, Nikola Florentiiniläisen reliefi 1400-luvulta sekä aatelisen Ivan Obradicin kivipöytä. Nämä näyttävät esineet dokumentoivat Jelsan alueen historiaa aivan kivikaudelta lähtien. Silloin ihmiset asuivat vielä luolissa kaupungin ulkopuolella.

Grapčevon luola (Grapčeva pećina) on 239 m merenpinnasta. Sieltä on löydetty esineitä, joiden ikä arvoidaan Danilo-Hvarin kulttuuriin (3900-3000 e. Kr.). Myös kristillisen kulttuurin jäämistö 300-luvulta osoittaa, että silloiset asukkaat tunsivat joonianmeren ja egean meren keramiikkaa. Luolassa on runsaasti stakatiittejä ja stalagmiittejä ja jakaantuu suureen saliin (22 x 23 m)ja pieneen saliin (13,5 x 5 m). Helpoimmin sinne pääsee autolla Jelsasta Humaciin ja sitten soratietä luolalle.

 

PELJESACIN NIEMIMAA NÄHTÄVYYDET

Dalmatian pisin niemimaa Peljesac (65 km pitkä ja 6 km leveä) on erittäin karu, lähinnä metsää ja rantaviiva koostuu rannoista, kallioista ja vuonoista. Molemmilla rannikoilla kasvaa oliivipuita, mäntyjä ja korkeaa pensastoa ja maisema tarjoaa erityisen kokemuksen.

Sen mielenkiinitoisin kaupunki on Ston. Siellä sijaitsee Euroopan pisin vallimuuri (5,5 km), josta löytyy 40 tornia ja 5 linnoitusta. Sitä rakennettiin lähes 400 vuotta suojaamaan suolatehdasta, simpukkatilaa ja kaupunkia sekä koko puolisaaren ainutta maasisäänkäyntiä; se valmistui 1506. Muurio yhdistää Stonin ja Mali Stonin. Myös esiromaaninen Pyhän Michaelin kirkko kukkulalla on näkemisen arvoinen. Sieltä löytyy seinäfreskoja 1100-luvulta ja se lukeutuu Stonin vanhimpiin ja arvokkaimpiin kulttuurimuistomerkkeihin.

Gudnjan luola on esihistoriallinen paikka Peljesacin niemimaalla Stonen yläpuolella (n. 40 km luoteeseen Dubrovnikista) Poračan vuorella 400 m:n korkeudessa. Luolan sisäänkäynti on merelle ja tarjoaa upeat näkymät eteläiselle Adrialle ja sen takamaille.

Mali ja Veliki Ston ovat täynnä goottilais- ja renessanssityyliä rakennuksia. Sorkocevicin ja Dordicin palatsit (1500-luvulta) erottuvat kauneutensa puolesta. Dordicin palatsista löytyy museo, jossa on keskiaikaisia veistoksia Stonin  ja Peljesacin alueilta. Muita kauniita rakennuksia ovat mm. renesanssityylinen rehtorin palatsi, goottilaistyylinen valtakunnan hallinnon palatsi, goottilais-renesanssilainen Stonin piispojen palatsi sekä Pyhän Vlahon katedraali. Velikin Stonin suola-altaat ja puolustusmuurit, goottilaistyylinen fransiskaaniluostari, myöhäisromaaninen Pyhän Nikolauksen kirkko 1300-luvulta sekä kaunis Marian Julistuksen kirkko 1400-luvulta ovat muita alueen nähtävyyksiä.

Orebić perustettiin 1400-luvun lopussa. Kylässä asui aikaisemmin eläkkeelle jääneitä  laivojen kapteeneita. Nykyään heistä muistuttaa silmiinpistävät kivitalot sekä entiset kapteenien huvilat, jotka koristavat pientä kaupunkia. Sen asukkaiden tarinoista pääsee perille merenkulkualan Trg Mimbellin aukion  merimuseossa.

Fransiskaanien luostari rakennettiin 1470-80. Enkelien kirkossa säilytetään suurenmoisia renesanssin aikaisia teoksia.

Orebicin ja  Lovišten välinen tie tarjoaa vertaansa vailla olevat näkymät Peljeski-kanaalille. Ensimmäiset padot ja muurit rakennettiin 100 e. Kr. Gradin linnakkeesta on jäljellä enää perustukset, mutta alueelta löytyy muita rakennuksia, kellareita ja muita esineitä, mm. särkyneitä keramiikka-astioita. Mala Gospan pieni kirkko rakennettiin luultavasti 1100-1200-luvulla ja se on  vanhin kirkko, jossa pidetään vielä messuja.

Nakovana on ylänkö alue, joka vie suuren osan Peljesacin niemimaasta. Keskellä Nakovanaa on kaksi kylää - Gornja ja Donja Nakovana. Kylät mainitaan ensimmäistä kertaa 1300-luvulla. Donja Nakovana poltettiin toisen maailmansodan aikana. Molemmat kylät ovat autioita. Välittömästä läheisyydestä löytyy ainutlaatuisia historiallisia objekteja, esim. Spile, jossa on kivikaudelta peräisin olevia, n.  8000 vuotta vanhoja, esineitä sekä koskematon illyrialaisten pyhä paikka 300-luvulta e.Kr. Nakovanassa on useita kallioon kaivettuja merkkejä, joiden merkitys ja alkuperä on tuntematon, tiedetään vain, että ne ovat hyvin vanhoja.

Nakovanan luolasta löydetyt ihmisasutuksen jäljet juontavat juurensa kivikauteen (6000 e.Kr.). 300-1 e. Kr.  luola oli illyyrinen pyhä paikka, jonka todistavat hellenistisen ajan löydöt. Nämä koostuvat erilaisista säilytysastioista. Ne löytyivät enimmäkseen 60 cm korkea stalagmiitin juurelta. Tämä on maailmanlaajuisesti Illyrian kulttuurin arvokkainta arkeologiaa. Nakovana luola on ainut Illyrian kulttuurin löytöpaikka, joka on pysynyt koskemattomana yli 2000 vuoden ajan. 

DUBROVNIK NÄHTÄVYYDET

Dubrovnik on pienikokoinen kaupunki, mutta siellä asuu 44.000 asukkasta. Korkein muurein (Graske zidine)  suojattu vanhakaupunki, ikivanha kaupunkikeskus, on nähtävyys jo itsessään; se koostuu historiallisesti merkittävistä rakennuksista, joista osa on säilynyt keskiajalta asti. Tämä parin kilometrin pituisin muurein ympäröity alue onkin ainutlaatuinen kokoelma nähtävyyksiä, palatseja, kävelykatuja ja hienoja maisemia. Muurin varrelta löytyy viisi kaunista linnaketta, joista kuuluisin on Lovrjenacin linnake. Se rakennettiin 37 m korkealle kalliolle aivan kaupungin lähelle1018-38. Sen muurit ovat 12 m paksut ja suojasivat kaupunkia hyökkäyksiä vastaa. Sen pääsisäänkäynnin porttikaaresat lyötyy sanonta: Non Bene Pro Toto Libertas Venditur Auro (Emme myy mistään rahasta vapauttamme), josta myöhemmin tuli kaupungin vaalilause. Monet kohteista ovat UNESCON suojelun alaisia. Rakennustyylit edustavat roomalaisen, renessanssin ja barokin ajan arkkitehtuuria.

Dubrovnik perustettiin yhdistämällä kaksi pientä kaupunkia: Laus sekä Dubrava. Kaupungit yhdistettiin täyttämällä maalla niitä erottanut vesikaistale, josta tuli nykyään nimillä Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu. Kaupunki linnoitettiin ja kaksi satamaa rakennettiin kannaksen kummallekin puolen. Sen merikauppa kasvoi, sillä se oli keskiajalla ainoa itäisen Adrianmeren kaupunkivaltio, joka veti vertoja Venetsialle.

Kaupunginmuurit ovat 1940 m pituiset, 3-6 m paksut, ja osoittain 25 m korkeat ja sen pääsee kiertämään joko ylhäällä (10,- € pääsymaksu) tai alhaalla. Merimuseon kohdalla muureille pääsee maksutta. Dubrovnikin muuri on Euroopan parhaiten säilynyt puolustuslinnake. Se on sekoitus yleisiä ja yksityisiä, pyhiä ja maallisia osia kaupungin historian ajalta 600-luvulta lähtien. Linnoituksessa on 3 pyöreää ja 12 nelikulmaista tornia, 5 linnaketta, 2 kulmalinnaketta ja iso linnnake.

Linnakkeet (Tvrdava) Minčeta, Sveti Ivan  ja Bokar ovat integroitu muuriin ja linnakkeet Revelin ja Lovrijenac (kuvassa) ovat omat kompleksinsa. Muurista löytyy 120 kanoonaa.

Pile-portti  on yksi kolmesta Grad-vanhaankaupunkiin johtavasta portista. Toinen on Ploče-portti, molemmat 1400-luvulta. Lisäksi muurissa on kaksi muuta porttia, jotka johtavat kaupungin satamaan: Ponte-portti (1476) (Vrata od Ponte) ja kalamarkkina-portti (1381) (Vrata Ribarnice).

Kun on kävellyt läpi suuren ja vaikuttavan Pile-portin, saapuu Stradun-kadulle, joka on  kaupungin pääkävelykatu, jonka varrella on useita merkittäviä nähtävyyksiä, kahviloita ja kaupungin hienoimpia putiikkeja.

Ensimmäiseksi kadulle päästyään silmään pistää Onofrio della Cavan suunnittelema Suuri suihkulähde (Velika Onofrijeva fontana) vuodelta 1438. Siinä suihkuaa 16 suihkua. Katu on ollut tällainen aina siitä lähtien, kun valtaosa Dubrovnikista tuhoutui vuoden 1667 maanjäristyksessä lukuun ottamatta muutamaa palatsia ja kirkkorakennusta vanhasta kaupungista ja kun se seuraavien vuosikymmenten aikana rakennettiin uudelleen. Pile-portin eteläpuolella on Pyhän Klaran nunnaluotari (Samostan Sveta Klara), rakennettu 1200-1300-lukujen vaihteessa. Sinne perustettiin maailman ensimmäinen orpokoti heitteille jätetyille ja ei-avioliitossa syntyneille lapsille vuonna 1434.

Läheltä löytyy pieni Crkva svetog Spasa eli Vapahtajan kirkko (1520) ja sen vieressä suurikokoinen, tornilla varustettu Franjevacki samostan eli fransiskaaniluostari (Franjevacki samostan) vuodelta 1317. Luostari on vierailun arvoinen, ja sen museo on varsin ainutlaatuinen, sillä sen yhteydessä toimiva keskiaikainen apteekki on ollut avoinna vuodesta 1317. Sieltä löytyy myös 20.000 arvokasta käsikirjoitusta.

Kadun toisessa päässä  sijaitsee Luža-aukio, joka on vanhankaupungin merkittävin aukio. Pyhän Blaisen kirkko eli kaupungin pyhän suojelijan kirkko on kaunis, 1714 rakennettu barokkityyliä edustava rakennus. Sen loistelias, yksityiskohtainen  tyylittely ja edustalla oleva Pyhää Blaisea esittävä hopeapatsas tekevät siitä yhden Dubrovnikin huomattavimmista nähtävyyksistä. Kirkkoa vastapäätä sijaitsee 1500-luvulla rakennettu renesanssityylinen 1500-luvulla rakennettu Sponza-palatsi, yksi Stradun-kävelykadun kohokohtia aivan vanhaan satamaan johtavan portin vieressä. Siellä säilytetään yli 100.000 historiallista käsinkirjoitettua dokumenttia, toditusta ja protokollaa vuodesta 1000. Sponzan upean julkisivun takana on pääsymaksuton näyttely, jossa esitellään vuoden 1991-92 sodassa ja piirityksessä menehtyneitä. Se toimi hallintorakennuksena Dubrovnikin tasavallan aikana.

Gradski zvonik eli vanhankaupungin kellotorni on Luža-aukion näkyvin rakennelma 1400-luvulta. Se on mielenkiintoinen, sillä se on täynnä pieniä yksityiskohtia - esimerkiksi kaksi suurta patsasta tornin yläosissa ovat muodostuneet Dubrovnikin symboleiksi, jotka kaupunkilaiset tuntevat nimeltä zelenci eli vihreät.

Kellotornin vieressä on Onofrio della Cavan Pienempi Suihkulähde, jonka vesi on maukasta ja puhdasta ja jolla täyttävätkin niin paikalliset kuin turistitkin ahkerasti vesipulloja kuumina kesäpäivinä.

Knežev dvor eli Rehtorin palatsi on peräisin 1400-luvulta. Tämä Ragusan oli keskiaikaisen Dubrovnikin kaupunginhallituksen majapaikka. Palatsin pääsali on hyvä konserttitila, ja sen keskellä oleva Miho Pracatin patsas on tunnettu siitä, että se on ainoa kaupunkiin ikinä pystytetty dubrovnikilaista henkilöä esittävä patsas.

Aukion keskellä  on vuonna 1418 pystytetty Rolandin patsas, joka symboloi Dubrovnikille aina niin tärkeää vapautta, ja se on aina ollut kaupungin elämän keskipiste. Rolandin pylvään luona keskiaikaisessa Dubrovnikissa julistettiin uudet lait ja määräykset ja rangaistiin rikoksista. Pylvään korkeus on mielenkiintoinen seikka, sillä se oli keskiajalla virallinen kaupungissa käytössä ollut mittayksikkö, ja sen tarkka korkeus on niin sanottu "Ragusan kyynärä" eli 51,2 cm.

Stara Luka eli vanha satama on Stradun-kävelykadun päässä, kaupungin pääasiallisen kellotornin takana oleva miellyttävä satama. Sen alueella on mukava muurien vieressä istua auringonpaisteessa ja katsella merelle tai Dubrovnikia ympäröiville vuorille, lähteä veneellä Lokrumiin tai jollekin muulle risteilylle tai nauttia illallinen tai drinkki suurella ravintolaterassilla.

Dubrovnikin tuomiokirkko (Katedrala Velike Gospe) rakennettiin 1730-luvulla useiden entisten katedraalien paikalle, joista viimeisin 1100-luvulla romaaniseen tyyliin rakennettu tuhoutui vuoden 1667 maanjäristyksessä. Se on kolmilaivainen basilika, jonka sisäänkäyntiportaali on kauniisti koristeltu pylväin, reunuslistoin, päätykolmioin ja patsain. Katedraalissa säilytetään useita pyhäinjäännöksiä, joiden joukossa tiedetään olevan Pyhän Blasiuksen kullalla päällystetyt käsi, jalka ja kallo sekä kappale Jeesuksen ristiä. Kirkkoon ei saa mennä bikinit tai hihaton paita päällä. Upea alttaritaulu on näkemisen arvoinen, ja mikäli kirkon aarteisiin haluaa tutustua, on parin euron hintainen aarrekammio siihen hyvä paikka.

412 metriä korkea Srd-vuori sai uuden köysijunan vuonna 2010. Kaupunkia piirittäneet joukot tuhosivat vanhan köysijunan vuonna 1991. Edestakainen matka maksaa noin 10 €, kestää vain muutaman minuutin suuntaansa ja vie ylös vuoren huipulle. Hissi lähtee Dubrovnikin vanhankaupungin kupeesta ja nousee noin 400 m korkeuteen. Karu vuoristoympäristö luo miellyttävää dramatiikkaa, ja näköalat alas kaupunkiin ja merelle ovat uskomattomat.

Vuoren huipulla oleva linnake eli Fort Imperial on nähnyt melkoisesti kaikenlaista vuosisatojen aikana. Sen rakensivat Napoleonin joukot vuonna 1808 mutta 1980-luvulle tultaessa sen suojissa oli räväkkä disko. Vuonna 1991 sota palautti sille sen roolin sotilastukikohtana, jota dubrovnikilaiset menestyksekkäästi puolustivat koko sodan ajan. Nykyisin linnakkeen suojissa on pääsymaksuton museo, joka kertoo omaa tarinaansa vuosien 1991-92 sodasta ja piirityksestä, valokuvin ja muin dokumentein.

Arboretum Trsteno sijaitsee noin 18 km luoteeseen Dubrovnikistä kylien Orašac ja Slano välissä. Se on Adrian itärannikon ainoa kasvitieteellinen puutarha ja maan vanhin kokoelma eksoottisia puita ja kasveja. Abroretum oli vuodesta 1492 aristokrattiperheen Gučetić – Gozze hallussa. Samana vuonna rakennettiin vesijohto, joka on edelleen käytössä. Vuonna 1948 puutarha kansallistettiin ja kaksi vuotta myöhemmin se luovutettiin Kroatian tiedeakatemialle. Vuodesta 1962 alkaen se on valtion suojelema maisemamuistomerkki. Puutarhan kokonaispinta-ala on 28 hehtaaria. Viiden vuosisadan aikana se on saanut vaikutteita maisema-arkkitehtuuriinsa  renessanssista, barokista ja romanttisesta tyylisuunnasta. Useammilla terasseilla  sijaitsee  Välimeren kasveja, kuten oliivi- , viikuna- ja sitrushedelmäpuita sekä  lukuisia  palmuja, eukalyptuspuita, laakerinlehtipuita, kaktuksia ja muita eksoottisia kasveja.  Puisto kattaa yhteensä noin 400 kasvilajia sadoista eri kasviperheistä. Niistä erityisen nähtävyyksiin kuuluu kaksi Idänplataania (Platanus orientalis), jotka sijaitsevat keskeisellä Trsteno-torilla. Molemmat ovat yli 500 vuotta vanhoja. Ne ovat ainutlaatuisia puujättiläisiä  Euroopassa ja niiden  runko-halkaisija on noin viisi metriä.

 

ZADAR NÄHTÄVYYDET

Zadarin perustivat illyrialaiset. Vuonna 59 eKr. se yhdisetttiin Rooman valtakuntaan. 600-luvulla se oli Bysantin Dalmatian provinssin pääkaupunki. Zadar kuului historian kuluessa monelle kansakunnalle: slaaveille (900-1000), Unkari-Kroatialle (1105- ), Venetsialle (1202-), Itävallalle (1797-1918), Ranskalle (1805-1813), Italialle (1920-1946) ja Jugoslavialle toisen maailmansodan rauhan jälkeen. Zadar sijaitsee kapealla kielekkeellä Adrianmeren ja Zadarin kanavan välissä. Sen erottaa mannermaasta vain vallihauta. Zadar oli linnoitus vuoteen 1873 asti.  Zadarissa, sekä vielä vanhemmassa Ninissä löytyy monia arvokkaita historiallisia muistomerkkejä. Siellä sijaitsee Kroatian vanhin yliopisto, perustettu vuonna 1396.

Vanhakaupunki sijaitsee niemimaalla ja soveltuu hyvin kävellen kiertelyyn. Kävelykierros vanhan kaupungin läpi on kuin matka läpi eri aikakausien.  Roomanaikaisten rakennusten jäännökset, vanhan kaupungin 25 m korkeat muurit ja portit keskiajalta (Porta Terraferma). Zadarin asemakaava on peräisin Rooman ajoilta.

Zadarin Foorumista oletetaan, että se rakennettiin 50-200-luvuilla.  Foorumi kärsi valitettavasti pahasti toisen maailmansodan aikana ja jäi raunioiksi.

Zadarin antiikkimuseo sijaitsee entisen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa (kaupunkin vanhin, legendan mukaan se  oli rakennettu Juno-temppelin raunioista 800-luvulla).  Mielenkiintoinen on myös Merenkulkumuseo.

Maaportti rakennettiin 1543 renesannsilaiseen tyyliin venetsialisen arkkitehdin Michele Sanmichelinin suunnitelmien mukaan. Se on riemukaaren mallinen kolmella kaarella. Keskimmäisessä kaaressa on kaiverrettu Pyhä Chrysogonos hevosen selässä, Zadarin kaupungin vaakuna, ja sen yläpuolella on monuentaalinen Markusleijona, Venetsian tasa-vallan vaakuna. Pienestä  satamasta – Fosasta – lähtee n. kilometrin pituinen promenaadi, joka kulkee kaupungin portin vieressä.

Pieni kaupunginportti (Morska Vrata) johtaa kaupungin satamaan ja sitä koristaa venetsialainen leijona.

Kalelarga tai  Široka ulica („Leveä Katu“) on Zadarin kuuluisa pääkatu, joka kulkee itä-länsi-suunnassa Kansan-aukiolta Forumille. Toinen maailmansota tuhosi lähes kaikki kadun rakennukset, mutta ne rakennettiin modernisoituna uudelleen.

Riva – rantapromenaadi – muodostui 1874, kun kaupungin linnoituksen suojamuurit purettiin ja kaupunki avautui merelle päin. Vuoteen 1906 rannassa  sijaitsi 18 edustus-kelpoista rakennusta sekä pienvenesatama. Toinen maa-ilmansota tuhosi suurimman osan rakennuksista.

Zadarin kauppatori on yksi eläväisimmistä ja kirjavimmista Dalmatian rannikon toreista.  Paras aika torilla käymiseen on klo 6.00-13.00 välillä. Hedelmät, vihannekset ja kala on erittäin edullista.

Minijuna kiertää vanhan kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ja lähtee Pyhän Donotuksen kirkon edestä. Aikuisilta se maksaa 20 kn, lapset ajavat ilmaiseksi.

Pyhän Donatuksen pyöreää esiromaaninista kirkkoa (Sveti Donat) kutsuttiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi 1400-luvulle saakka ja sen jälkeen nimi muutettiin Pyhän Donatuksen kirkoksi sen rakennuttajan piispa Donatuksen kunniaksi. Maininta kirkosta oli ensimmäisen kerran 900-luvulla keisari Konstantinin bysanttilaisissa asiakirjoissa ja se rakennettiin roomalaisen forumin perustuksille. Kirkon seiniin on integroitu antiikin aikaisia kivifragmentteja ja roomalaisia pylväitä. Erinomaisen akustiikkansa takia siellä järjestetään usein konsertteja.

Forumin vieressä sijaitseva Pyhän Stošijan katedraali oli alunperin omistettu Pyhälle Peterille. Nykyinen ulkoasunsa katedraali sai 1100-1200-luvuilla. Se on suurin romaaninen kirkko Dalmastissa. Sen monumentaalinen julkisivu tehtiin Toscanan romaanisen tyylin vaikutuksen alaisena, ja ylempi ruusuke  tulee gotiikan ajalta. Papiston penkki ja piispan istuin tulevat romaaniselta ajalta, goottilainen alttarikatos 1300-luvulta. Pääalttari näyttää ristiinnaulitsemisen ja 12 apostolia ja se rakennettiin 1400-luvulla. Pääalttarin lisäksi sieltä löytyy myös uudempi  barokkinen ja uusklassinen alttari. Kirkossa on kuusikulmainen kristillinen kastemalja 500-luvulta. Pyhän Barbaran kappeli kuuluu katedraalin vanhimpiin osiin yhdessä lattiamosaiikkin (400-luvun alusta) kanssa, jossa on kaksi peuraa. 1400-luvulla alkoi uuden kellotornin rakentaminen katedraalin taakse. Viimeisin päivitys  tehtiin 1800-luvulla neoromaaniseen tyylin. 150 porrasta  johtavat tasanteelle, josta on kauniit näkymät kaupungin yli.

Narodni Trg-aukio (Kansan aukio) on kaupungin julkisen elämän keskus renessanssista tähän päivään. Aukion pohjoispuolella sijaitsevassa renessanssiajan rakennuksessa on kaupungin vartiosto (Gradska Straza) vuodelta 1562. Kellotorni rakennettiin vuonna 1768.

Sen vierestä löytyy esiromaaninen Pyhän Laurin kirkko 1000-luvulta. 1200-luvulla rakennettu kaupungin loggia aukion eteläpuolella restauroitiin toisen maailmansodan tuhojen jälkeen. Uusi kaupungintalo rakennettiin Italian miehityksen aikana vuonna 1935.

 

 

 

Vanhan kaupungin keskustassa sijaitsee viiden-kaivon-aukio. 1500-luvulla Zadar koki kovia turkkilaisten uhkauksesta. Kaupunkilaiset pelkäsivät veden loppuvan. Kaivot takasivat veden saannin.

Pyhän Simeonin kirkko oli alunperin vanha esikristillinen kolmilaivainen basilika ja siitä  tuli muistomerkki vasta myöhemmin. Sisältä pääalttariin päältä löytyy vanha, erittäin arvokas metalliarkku vuodelta 1380.

Zadar on toki ylpeä omasta uudesta arkkitehtuuristaan, kuten teoksista ”Meriurut” sekä ”Auringon Tervehdys”. Riippuen vedenkorkeudesta riippuen, tulva ja aallot puskevat vettä  35 eripituiseen putkeen ja tuottavat eripituisia musiikkiääniä. Putkiin on asennettu piippuja ja ne soittvat aaltoja kuin "todellisia” urkuja.

„Auringon Tervehdys” on 22 m halkasijaltaan ja koostuu kolmestasadasta monikerroksisesta lasilevystä. Esitys muistuttaa aurinkokuntaa ja aloittaa iltahämärissä vaikuttavan valoleikin.

Suuri Arsenaali oli venetsialaislaivaston asevarasto 1700-luvulta. Venetsialaisten kukistuttua asevarasto menetti merkityksensä. Nykyään se on yleinen rakennus ja muutettu katetuksi kaupunginaukioksi.

Pyhän Marian luostarin perusti oletettavasti Zadarin aatelisperhe Cika vuonna 1066. Suuri kolmilaivainen kirkko rakennettiin vuonna 1091 uusromaaniseen tyyliin ja se on yksi Kroatian merkittävimmistä kulttuuriaarteista. Kaunein osa on romaaninen ns. Lombardin tyypin kellotorni.

Pyhän Franziskuksen kirkko ja luostari rakennettiin 1100-luvulla kallioille. Se on vanhin goottilainen pyhä rakennus Dalmatissa – kuitenkin uudisrestaurointi vuodelta 1973 sotatuhojen jälkeen.  Julkisivu on uusgoottilaista tyyliä kun taas sisäänkäynti-portaali on barokkinen. Pääalttari on hyvin mielenkiintoinen. Siellä sijaitseva Pyhän Marian kuva on hopeasta ja legendan mukaan se on lahjoitus paavi Nikolaus IV:ltä. Kirkon sakratissa allekirjoitettiin vuonna 1358 rauhansopimus kroatialais-unkarilaisen kuninkaan Ludwig von Anjoun ja Venetsian välillä.

Luostarin aarrekammiosta löytyy kulttuurihistoriallisia harvinaisuuksia mm. 1100-luvun maalattuja ristejä sekä renessanssin aikainen risti. Luostarin kirjastossa on  yli 70 000 sidottua teosta (käsinkirjoitettua ja koristeltuja keskiaikaisia kirjoja). Vanhin pergamentti on vuodelta 1219 ja tärkein vuoden 1228 paavi Gregor IX:n Franz Assisilaisen pyhäksi julistaminen. Pergamentti on fransiskaaninen vanhin kirjoitettu dokumentti Kroatiassa.

Kaupungin Pyhälle Eliakselle pyhitetty ortodoksinen kirkko sijaitsee Foorumin takana. Se on rakennettu vuonna myöhäis-barokkiseen tyyliin 1700-luvun lopussa saman-nimisen kesiaikaisen kirkon paikalle. Kirkko sisältää kauniin  kokoelman ikoneita  1500-1700-luvuilta.

Esiromaanisesta Stomorica-kirkosta on nykyään vain perustukset jäljellä. Sen sanotaan muistuttavan avaimen muotoa; avaimen, joka kuului Pyhälle Petrukselle.

 

NIN NÄHTÄVYYDET

Niniä pidetään Kroatian valtion kehtona, jossa kruunattiin keskiaikana kuninkaallisia. Se sijaitsee n. 17 km Zadarista. Ninin kaupungissa voi tutustua suola-altaisiin, joissa viljellään mm. suolakukkaa, hyvää magnesiumin ja kalsiumin luonnollista lähdettä. Jo roomalaiset asettuivat sinne, mistä todisteena on vielä amfiteatterin ja temppelin rauniot vanhan kaupungin keskustassa. Temppeli rakennettiin keiseri Vespasianuksen (69.-79. e. Kr.) aikaudella. Sen mitat olivat 33 x 23,5m ja sitä koristivat useat vaikuttavat keisaripatsaat, joista seitsemän on esillä Zadarin museossa. Ninissä on myös pieni arkeologinen museo rooman ajan esineille.

Kaupungissa sijaitsee maailman pienin katedraali, Pyhän ristin kirkko (Sveti Križ). Se rakennettiin 700-800-luvulla. Se edustaa varhaista kroatialaista arkkitehtuuria. Nykyään tiedään, että kirkon seinien, ovien  ja ikkunoiden mitat sovitettiin eri vuodenaikojen ja päivänaikojen valaistukseen. Se voi toimia sekä kalenterina että kellona.

Pyhän Anselmuksen kirkosta löytyy arvokkaita jäänteitä 800-1200-luvuilta. Keskiajan alkupuolella rakennettu Ambrosiuskirkko on nykyään vain raunio.

Ninin ulkopuolella pienellä kukkulla sijaitsee Sveti Nikola-kirkko 1000-luvulta. Se on ristinmuotoinen rakennus, jonka kupu muutettiin Turkin sotien aikana vartiotorniksi.

Myös muita rakennuksia sekä  kulta- ja hopea-aarteita on näytillä. Ninin vanha kaupunki  pienellä saarella keskellä matalaa laguunia on kytketty kahdella kivisillalla mantereeseen.

Ninin Gregory on  pronssipatsas, jonka  varvasta  koskettamalla  tuo legendan mukaan onnea. Piispa Gregory on yksi merkittävimmistä vanhan slaavilaisen  kielen, glagoliittinen kirjaimiston  ja slaavilaiskielisen jumalanpalveluksen kannattajista. Hän hallitsi 900-929.

Prinssi Branimir nimitettiin Kroatian ensimmäiseksi hallitsijaksi 7.6.879 Ninin kaupungissa. 4m korkea monumentti paljastettiin vuonna 2007.

Kroatian kaunein ranta – 8 km pituinen kuninkaan ranta - Kraljicina- sijaitsee Ninissä.

Zatonissa, vähän Ninistä lounaaseen, Kap Kamenjačassa näkyy laskuveden aikana aallonmurtajan ja antiikkisen sataman seinien jäänteitä 100-luvulta e.Kr.