Helsinki nähtävyydet

Helsinki (Helsingfors) on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus. Helsinki on Suomen hallinnollinen, poliittinen, kultturillinen  ja liike-elämän keskus sekä monen suuren yrityksen kotikaupunki ja maan suurin työnantaja. Suur-Helsingin asukasluku on yli miljoonan.

Helsingin kuuluisimpiin nähtävyyksiin kuuluvat:

Suomen kansallismuseo esittelee suomalaisten vaiheet esihistoriasta nykyaikaan sisältäen merkittäviä arkeologisia löytöjä sekä historiallisia, numismaattisia ja kansatieteellisiä kokoelmia.

Kansallisgalleria on Suomen kuvataiteen keskus. Siihen kuuluu maamme kansallisomaisuudeksi luettava kymmenien tuhansien teosten taidekokoelma ja se pyörittää kolmea museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Ateneumin kokoelmat käsittävät Suomen taidetta 1700-luvun puolivälin kustavilaisista ajoista aina 1950-luvun modernismiin, mm. Gallen-Kallela, Edelfelt ja Simberg. Ateneumilla on edustava kansainvälisen taiteen kokoelma, johon kuuluu mm. van Goghin, Cézannen, Chagallin, Gauguinin, Munchin ja Léger'n teoksia.

Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetään näyttelyitä ja  tuotetaan esitystaiteen ohjelmistoa. Tavoitteena on tehdä nykytaide tutuksi mahdollisimman monelle ja tarjota sen kautta elämyksiä ja uusia näkökulmia elämään. Siellä esitellään vuonna 1960 ja sen jälkeen uransa aloittaneiden taiteilijoiden tuotantoa.

Sinebrychoffin taidemuseon taidekokelma ja esineistö siirtyi Suomen valtiolle testamenttilahjoituksena 1921. Sen kokoelmiin kuuluvat maamme arvokkaimmat ja kansainvälisesti merkittävimmät eurooppalaiset vanhojen mestareiden maalaukset. Museon ytimen muodostaa Fanny ja Paul Sinebrychoffin ainutlaatuinen kotimiljöö, joka on pysyvästi esillä museon toisessa kerroksessa. 

Suomenlinna valittiin UNESCON maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Oman erityispiirteensä linnoitukselle antaa sen merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa. Suomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. Linnoituksen sydämessä sijaitseva kuivatelakka oli 1700-luvun tekniikan huippusaavutuksia.

Noin 1,5 kilometrin pituisen reitin varrella oleviin kohteisiin ja niiden historiaan voi perehtyä kohdeopaste-taulujen avulla. Pääreitin varrella on yhteensä viisi kohdeopastetta, jotka kertovat venäläisestä kauppiaskorttelista, Kirkkopuistosta, Suuresta linnanpihasta, Piperin puistosta sekä Kustaanmiekan linnoituslaitteista.

Sibeliuksen puistossa on maailmankuulun säveltäjän Jean Sibeliuksen (1865-1957) muistomerkki - Sibelius-monumentti. Se on Eila Hiltusen tekemä haponkestävästä teräksestä valmistettu veistos. Urkupillistön muotoon sommiteltu muistomerkki on 8,5 m korkea, 10,5 m pitkä ja 6,5 m syvä. Siinä on yli 600 putkea ja se painaa 24 tonnia. Säveltäjän näköismuotokuva on siitä erillään viereisen kallion kupeessa.

Helsingin vanha ydinkeskusta on sijainnut Senaatintorin alueella siitä lähtien, kun kaupunki vuonna 1640 siirrettiin nykyiselle paikalleen. Senaatintorin ympäristö on ainutlaatuinen uusklassinen kokonaisuus. Nykyisen Senaatintorin kaakkoiskulmassa sijaitsi Ruotsin vallan aikana kaupungin keskustori Suurtori, jota reunustivat kaupungin julkiset rakennukset, päävartio, raatihuone ja triviaalikoulu. Sen eteläreunassa kulki pääkatu Suurkatu (nykyinen Aleksanterinkatu), jonka varrella olivat rikkaimpien porvareiden talot. Torin länsipuolella taas oli kaupungin kirkko, jota ympäröi hautausmaa-alue. Kun Helsingistä oli 1812 tehty Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, siitä ryhdyttiin rakentamaan edustuskelpoista hallintokaupunkia. Saksalainen C. L. Engel suunnitteli  1822 - 1852 neljä rakennusta: Tuomiokirkon, Valtioneuvoston linnan, Yliopiston päärakeksen ja Kansalliskirjaston.

Keskellä toria sijaitsee Venäjän tsaarin Aleksanteri II:n patsas. Keskustan asemakaava on Johan Albrecht Ehrenströmin käsialaa. Hautausmaan vainajia ei siirretty uudelleenrakannustöiden edetessä, joten 1600- ja 1700-lukujen helsinkiläisten haudat ovat edelleen torin ja Aleksanterinkadun alla. Luita on tullut esiin vielä 2000-luvullakin rakennustöiden yhteydessä. Kaupungin vanhin kivirakennus Sederholmin talo (1757) sijaitsee Senaatintorin kaakkoiskulmassa. Kaupunginmuseon päärakennus löytyy museoidulta Sofiankadulta.

Helsingin tuomiokirkko (alun perin Nikolainkirkko, 1917–1959 Suurkirkko) vihittiin käyttöönsä virallisesti vuonna 1852. Engelin kuolinvuonna 1840 kirkko oli niin valmis, että siellä voitiin samana vuonna pitää yliopiston 200-vuotisjuhla. Rakennustöiden valvoja E. B. Lohrmann teki kirkon ulkoasuun merkittäviä muutoksia, mm. päätornin tueksi lisättiin neljä kulmatornia ja katolle Pietarin Iisakin kirkkoa jäljitellen kaksitoista apostoleja kuvaavaa sinkkipatsasta. Ne ovat maailman suurin yhtenäinen sinkkiveistoskokoelma. Kirkko edustaa uusklassista tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen ristin muotoinen.

Kirkkosali on äärimmäisen pelkistetty. Sen ainoat varsinaiset koristeet ovat kolme nurkkasyvennyksiin sijoitettua patsasta, jotka esittävät uskonpuhdistajia Martin Luther, Philipp Melanchthon ja Mikael Agricola sekä neljännessä nurkassa on Engelin suunnittelema pyöreä saarnatuoli kultaisine baldakiineineen.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Esplanadin puisto toimii sekä matkailijoiden että kaupunkilaisten promenaadina. Puisto ja siellä sijaitseva Espan lava tarjoavat hyvät puitteet erilaisille tapahtumille. Puisto esiintyy ensimmäisen kerran asemakaavassa vuonna 1812. Gunnar Finnen veistos Taru ja totuus (1932) on pystytetty Zachris Topeliuksen muistoksi, ja siinä taru ja totuus on kuvattu alastomina tyttölapsina. Toinen veistos on Lauri Leppäsen veistämä Eino Leino (1953), jossa runoilija seisoo viittaan pukeutuneena. Keskellä puistoa on Johan Ludvig Runebergin muistomerkki (kuvassa).

Viisi metriä korkea Havis Amanda (Haaviston Manta tai Kaivo-Manta – käännettynä ”meren rakastettu”) on vuonna 1908 Kauppatorin laidalle pystytetty suihkulähde, jonka keskuksena on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin Pariisissa pronssista muovailema alastonta naista esittävä hahmo. Altaan reunaa koristaa neljä merileijonaa sekä vettä suihkuttavia kaloja. Kaupungin tilaaman teoksen aihe symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Allas on punaista rapakivigraniittia. Perinteen mukaan ylioppilaat lakittavat patsaan suurella valkolakilla joka vuosi vapun aattona – ensin ilman lupaa ja vuodesta 1951 virallisen luvan kera. 

Kauppatori sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla, Eteläsatamassa Esplanadin puiston päässä ja rajautuu mereen. Se on Helsingin kansainvälisin ja tunnetuin tori. Kojuissa myydään perinteisten toriherkkujen lisäksi myös käsitöitä ja matkamuistoja. 1800-luvun alkuun asti Kauppatorin paikalla oli mutaisen Kaupunginlahden pohjukka kalalaitureineen. Varsinaisena kauppatorina käytettiin tuolloin Suurtoria, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla. Vuoden 1812 uudessa asemakaavassa vanhasta Suurtorista tehtiin uusi monumentaaliaukio Senaatintori ja entisten kalalaiturien paikalle sijoitettiin uusi kauppatori. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. 

Helsingin Vanha kauppahalli on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1889 ja se sijaitsee Etelärannassa lähellä Kauppatoria. Hallissa on yhteensä noin 30 eri kauppiasta, joiden tuotevalikoima koostuu enimmäkseen elintarvikkeista. Sieltä löydät herkut jokaiseen makuun!

Torikorttelit - Senaatintorin ja Kauppatorin väliin sijoittuva ”uusi vanha kaupunki” – kätkee sisäänsä valloittavia design- ja käsityöliikkeitä, kahviloita, ravintoloita, palveluja, luovan alan toimistoja ja julkisia tiloja. Alueen historialliset rakennukset olivat hallintotiloina yli 40 vuotta, ja nyt niitä remontoidaan ja avataan kaupunkilaisten käyttöön. Alueella on myös useita sisäpihoja kesäterasseineen.

Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta valittiin keväällä 1907. Säätyvaltiopäivien vanhat kokoontumispaikat Säätytalo ja Ritarihuone olivat liian pieniä 200-jäsenistä eduskuntaa varten. 1920-luvun klassismia edustava jyhkeä monumentaalinen eduskuntatalo vihittiin käyttöön vuonna 1931. Sen tuli symbolisoida vahvaa valtiota, demokraattista kansanvaltaa ja kansanyhteisyyttä. Rakennuksen julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Talon on suunnitellut J.S. Sirén.

Vuonna 1938 valmistuneen funktionalistisen tyylisen rakennuksen Helsingin Olympiastadionille suunnittelivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Toisen maailmansodan takia vuoden 1940 olympialaiset  peruttiin ja Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset. Stadionille mahtuu vajaat  40.000 katsojaa. Olympiastadionin 72 metrinen korkea torni on erinomainen paikka ihalla koko Helsingin kaupunkimaisemaa. 

Kallioon louhittu Temppeliaukion kirkko on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Vuonna 1969 valmistuneen pelkistetyn kirkon seinät ovat jyhkeää kalliota. Akustisten ominaisuuksiensa ansiosta kirkko on erittäin suosittu konserttien pitopaikka. Peruskallioon louhittuun tilaan astutaan kadun tasosta nousematta ainuttakaan porrasta. Vapaamuotoinen, soikeahko kirkkosali saa päivänvalonsa kallioseinän ja kattokupolin välissä olevien erilevyisten kattoikkunoiden ansiosta.

Pienimittakaavainen ja kaarevan muotoinen Kampin hiljentymiskappeli (2012) sijoittuu Narinkkatorin laidalle ihmisten keskelle. Se tarjoaa rauhoittumisen ja hiljentymisen mahdollisuuden keskellä erästä Suomen vilkkaimmista kaupallisista ympäristöistä. Kappelissa ei järjestetä kirkollisia toimituksia. 

Vuonna 1868 valmistunut Uspenskin katedraali Katajanokalla on Länsi- Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kultakupolinen ja punatiilinen rakennus on yksi näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen historiassa. Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista (kuolemista). Katedraali onkin pyhitetty Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään 15. elokuuta. Kirkon kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla uudestaan vuodesta 2004 alkaen, ja kultaustyö valmistui toukokuussa 2007.

Sisätila on avara, ja kattoa tukee neljä suurta, yhdestä graniittilohkareesta veistettyä pilaria. Ortodoksiseen tapaan kirkossa ei ole penkkejä, mutta salin reunoille on asetettu muutamia istuimia. Kirkossa on kolmetoista kullattua liekin muotoista kupolia, yksi suuri ja kaksitoista pienempää. Kupolien määrä kuvastaa Kristusta ja kahtatoista apostolia. Lisäksi kellotornin päällä on vielä yksi kupoli.

Helsinki on hyvin "vihreä" kaupunki ja tarjoaa monia puistoalueita rentoutumiseen ja virkistäytymiseen, mm. Kaisaniemi, Kaivopuisto sekä "Ruttopuisto", joka sai nimensä, koska se toimi hautausmaana vuoteen 1829 asti ja sinne haudattiin myös vuonna 1710 rutto-epidemiaan menehtyneet.

 

 

 

 

 

 

 

Lapsiperheitä kiinnostavat varmasti Korkeasaaren eläinpuisto, Seikkailupuisto Huippu, Helsingin Leikkiluola, Hupipuisto SnadiStadi, eMazed Games Room Escape (tosielämän seikkailupeli), Fallkullan kotieläintila, Lasten liikennekaupunki, Lasten taidepuisto ”Elämän Kukka” tai koko perheen rentoutumiseen soveltuva Seurasaari ulkomuseoineen. Helsingin kaupunginmuseon / Sederholmin talo – Lasten kaupunki tarjoaa 1700-luvun puoteja ja vertsaita, 1930-luvun kanskoulun luokkahuoneen ja 1970-luvun mummolan tuvan.

 

LUOMUS - luonnontieteellisen museon kantavana teemana näyttelyssä on elollisen luonnon sopeutuminen mitä erilaisimpiin olosuhteisiin. Siellä mm. pohditaan evoluution aikaansaannoksia ja ihmetellään luustokokoelmaa.

 

Linnanmäen huvipuistossa (Lintsillä) on yli neljäkymmentä erilaista suurta ja pientä huvipuistolaitetta. Huvipuiston vanhin laite on karuselli, joka valmistui vuonna 1896, mutta itse hivipuisto toimii vuodesta 1950. Huvipuistossa sijaitsee myös Pohjoismaiden ainoa Sea Life keskus: Merimaailma Sea Life Helsinki.

Vähän aikuisempia voisi kiinnostaa: SpåraKOFF on ravintolaksi muutettu, koffinpunainen raitiovaunu, joka kiertää Helsingin kantakaupungin keskeisimmät nähtävyydet. Kierros kestää noin 40 minuuttia. Se on mainio tapa tutustua Helsinkiin. Kyytiin pääsee ilman ennakkovarauksia. Tarjolla on virvokkeita, olutta ja siideriä.

 

Heureka on vuonna 1989 toimintansa aloittanut suomalainen tiedekeskus Vantaalla. Siellä tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Voit kokea siellä oivaltamisen iloa elämyksellisissä vuorovaikutteisissa näyttelyissä, planetaariossa ja tapahtumissa.